Tahvo

Tahvon kuulumisia uudesta kodista 6/2013

Tahvon kevät

Tahvo muutti luoksemme kun oli vielä talvi, lunta ja kylmää. Käytiin heti ensimmäisenä viikonloppuna mökillä ja Tahvo sai juosta vapaana meren jäällä. Se oli meistä kaikista hauskaa, Tahvo piti meitä koko ajan silmällä ja seurasi meidän liikkeitämme. Vaikka se juoksi ympäri ja pitkänkin matkan päässä meistä, niin heti kun käännyimme juoksi Tahvo luoksemme.

Tahvo kotiutui nopeasti ja löysi mukavan nukkumapaikan, ei tosin hänelle hankitusta sängystä, vaan olohuoneen sohvasta. Ruoka on maistunut koko ajan hyvin, tosin porkkanat ja kurkut ei maistu, mutta kaikki normaali ruoka sekä koiranruokanappulat menevät vauhdilla. Harri on tehnyt Tahvolle Yrjölän puuroa, joka maistuu erityisen hyvältä. Possunkorvat ovat herkkua, sen sijaan nahkaluita on hankittu erilaisia, mutta ne saavat olla rauhassa.

Muutama kymmenen euroa on kulunut erilaisiin leluihin, kumikanaan ja palloihin. Nämä kaikki Tahvo tuhoaa vimmalla muutamassa minuutissa. Välillä on myös hauskaa napata sukka tai käsine, mutta ’irti’ on tuttu komento ja kaikki putoaa suusta kun tämä komento kuuluu. Myös takkapuita on kiva napata korista ja ulkona kaivaa kuoppia pitkin poikin puutarhaa.

Heti kun jäät lähtivät mökin rannasta, Tahvo meni uimaan. Irralliset kaislat houkuttelevat ja tietenkin, jos joku heittää kepin veteen, niin pitäähän se hakea sieltä uimalla. Uimisen jälkeen saunotaan, ylälauteilla Tahvo nauttii löylyistä. Joutsenuros käy joskus ärsyttämässä liian lähellä, tästä Tahvo ei tykkää ja haukkuu vihaisesti selkäkarvat pörhöllään kunnes lintu tajuaa lähteä uhoamasta. Muutaman kerran on Tahvon pitänyt lähteä uimaan kohti ja silloin joutsen, vaikka on paljon isompi, on katsonut viisaammaksi lähteä nopeasti kauemmaksi.

Ihmisten ilmoilla menee hyvin, kunnes vastaan tulee uroskoiria, niistä Tahvo ei tykkää ollenkaan ja ne pitää haukkua perinpohjaisesti, kuten myös satunnaiset pyöräilijät. Harri on tehnyt Tahvon kanssa pitkiä, reippaita kävelylenkkejä ja hihnassa kävely sujuu jo paremmin.

Perheen lasten, kuten muidenkin pienten ihmisten kanssa on mennyt yllättävän hyvin. Myös uudet aikuiset, miehet ja naiset, Tahvo ottaa vastaan häntä heiluen. Kun muistaa olla liikaa riehumatta niin kaikki menee hyvin. Jos Tahvo oikein innostuu ja riehaantuu, niin silloin saattaa hampaat olla käytössä. Muutamaa pientä mustelmaa ja naarmua lukuunottamtta ollaan kaikki ehjiä.

Tahvo on tuonut paljon iloa perheeseemme ja se on itse saanut runsain mitoin huomiota ja hellyyttä.

Tahvo sai kodin maaliskuussa 2013.

4.3.2013 Tahvo meni hoitopaikkaansa Nurmijärvelle viikonloppuna. Hoitopaikasta kuulumisia:

Hoitokodissa on lapsia, lapset ovat 3-, 4-ja 6-vuotiaita. Tahvoa jännittää lapset vielä vähäsen, nakit on ollut tähän asiaan oiva sana ja nyt Tahvo voi rentoutua jo lasten seurassa. Tästä huolimatta Tahvoa ei ihan pienten lasten perheeseen suositella. Tahvon käytöstä lasten kanssa pitää vielä vahvistaa ja tätä vahvistamista tehdään hoitopaikassa kokoaika.
Tahvolla on myös hoitopaikassa kolme koirakaveria. Kaksi leikattua urosta ja leikattu narttu. Tahvo tulee hyvin toimeen hoitopaikan koirien kanssa, vaikka jokainen hoitopaikankin koira on oma persoonansa. Uudessa kodissa olisi hyvä olla Tahvolle rauhallinen leikattu uros taikka rauhallinen narttu kaverina, mihin Tahvo voi tukeutua ja mistä Tahvo voi ottaa mallia. Tahvo ottaa paljon mallia hoitoperheen koirista ja tykkää tukeutua heihin.
Talouteen missä on kissoja taikka muita pieneläimiä ei Tahvoa suositella.

Hihnassakävelyä ja ulkona käyttäytymistä Tahvon kanssa tulee uudessa kodissa harjoitella.

Tahvoa ei suositella kerrostaloon. Rivitalo, paritaloo, omakotitalo tms. on oiva paikka Tahvolle. Edellisessä kodissa Tahvo oli haukkunut rapun äänille, joten siksi Tahvoa ei suovitella kerrostaloon.
Tähän mennessä Tahvo ei ole arastellut aikuisia hoitopaikassaan ollenkaan. Tahvo on iloinen ja avoin koira, joka tarvitsee jämptin omistajan. Omistajan joka jaksaa touhuta Tahvon kanssa ja positiivisella vahvistamisella vahvistaa Tahvon huonoja käytösmalleja pois. Tahvo tykkää käyttää myös päätään, eli kaikenlainen harrastaminen on Tahvolle hyväksi. Tahvo ei sovellu ihan ensimmäiseksi koiraksi, vaan tarvitsee kokeneen omistajan.
Aikaisemman kodin kertomaa: Espoossa asuva kastroitu Parsonrusselinterrieriuros  s.17.4.2011 tarvitsee pikaisesti määrätietoisen kodin.Tahvon ja perheen toinen parsonin yhteiselo on känyt siinä määrin hankalaksi että tahvolle pitää löytää uusi koti.Tahvo menikin kesäkuussa -12 kokeiluun  perheeseen jossa on vain 2 aikuista mutta sielläkään elo ei oikeen ota onnistuakseen.Uudessa perheessä hoidettiin Tahvon eroahdistusta ja nyt herra pärjääkin

yksikseen hienosti.Tahvo tutustuu lapsiin hyvin hitaasti,ei ole tottunut ja saattaa käyttäytyä arvaamattomasti.Myös uusien aikuisten kohtaaminen on toisinaan aiheuttanut arvaamattomia tilanteita.Toisten koirien kohtaaminen sujuu pääsääntöisesti hyvin,ohitusten kanssa voi joskus olla rähjäämistä.Kerrostalossa asuminen tuo tilanteeseen omat haasteensa mm.äänien takia.

Tahvo tarvitsisi määrätietoisen, johdonmukaisen omistajan joka laittaa pojalle selkeät rajat,ei lapsiperheeseen.
Energinen herra omaa myös metsästysviettiä siinä määrin että nappasi supikoiran kodinläheisyydestä.

Tahvo oppii varsin nopeasti uusia asioita ja osaa peruskäskyt.

Autossa tahvo on tottunut matkustamaan omassa häkissään.

Nauttii oman ihmisen rapsutuksista ja sylissä olemisesta.

Omakotitalo maaseudulla,Jossa tahvo saisi kuluttaa energiaansa ainoana koirana tai tasapainoisten koirien laumassa, työtään tehden olisi ehkä paras paikka.

Tahvo on myös hyvä kaveri juoksulenkeille tai muihin harrastuksiin,se nauttii kun saa omistajansa kanssa touhuta.

Tahvo on käynyt TOKOn ja Agilityn peruskurssit ja keväällä -12  osallistui parsonien agilityleirille,hihnakäyttäymiskurssi syksyllä -12 .

Tahvo on ollu lomien aikana hoidossa koirahoitolassa ja kokeneen henkilökunnan kanssa kaikki on mennyt hyvin.