Honu

Honu

Honu

Honu

Honu

Honu on ollut meillä nyt puoli vuotta. Villistä 11-kuukautisesta pikkuneidistä on sinä aikana kasvanut vielä vähän villimpi teinityttö. Aika pian meille tultuaan Honulla alkoi ensimmäiset juoksut. Kaikki meni onneksi hyvin, kun kaikki ihmettelimme uutta asiaa, eikä minkäänlaisia merkkejä valeraskaudesta tullut. Elättelimme toiveita, että ekojen juoksujen päättyminen rauhoittaisi tyttöä vähäsen, mutta toisin kävi. Honulla alkoi teini-ikä ja kaikenlaiset teinin villitykset sitä myöden.

Honu

Honu

Juuri kun tytön kanssa olivat lenkit alkaneet sujua pahemmin vetämättä, teini-Honu alkoi saada hepuleita, joiden aikana se juoksi ympyrää innoissaan. Samaan aikaan alkoi keppien kanniskelu ja sen jälkeen keppien (ja puunrunkojen ja heinien ja sammalten) pureskelu ja repiminen. Pian Honu alkoi lenkillä myös hyppiä vasten ja näykkiä käsiä näiden kohtausten aikana. Välillä on ollut hermot koetuksella, kun tyttö hyppää ja näykkäisee naamasta tai roikkuu kädessä eikä meinaa asettua. Kaikenlaista täysin huomiotta jättämisestä tiukkaan komentamiseen on kokeiltu ja parhaiten on toiminut huomion suuntaaminen muualla, esim. keppiin, jota on luvallista pureskella, tai johonkin muuhun toimintaa esim. istumiseen tai maahanmenemiseen. Kuiskaaminen tepsii huutamista paremmin! 🙂 Neiti onneksi aina kuuntelee, vaikka ei aina heti halua uskoa kuulemaansa. Onneksi Honun käytös on selvästi vain yli-innokkaita purkauksia, häntä heiluu vinhasti, eikä mitenkään aggressiivista, vaikka käsien näykkiminen välillä tekeekin kipeää. Yritämme olla kärsivällisiä ja toivomme, että Honu vähän rauhoittuu aikuistuessaan (milloin se sitten tapahtuukaan).
Honun kanssa käytiin syksyllä TOKO:n alkeet ja se auttoi Honua mm. hallitsemaan peräpäätään pikkuisen paremmin ja vähensi hännän jahtaamista, joka tosin nyt toisten juoksujen alla on alkanut vähän uudestaan. Agilityäkin ollaan käyty kokeilemassa ja Honu on hurjan hyvä hyppäämään esteitä. Putkiesteet pelotti ensin, mutta niistäkin on jo menty läpi. Agilityä on tarkoitus jatkaa omaksi iloksi kun toinen juoksu on ohi. Tosin Honun lonkat on meillä vähän tarkkailussa, koska tyttö istuu aina löysästi pyllyllään ja mielellään tukeutuen seinään ja syksyllä sillä ilmeisesti oli lonkassa tulehdus, johon lääkkeet onneksi auttoivat. Pentuna toinen Honun lonkista oli todettu löysäksi.
Honu on välillä tosi arka, saattaa mennä paniikkiin kovista äänistä, monesta suunnasta tulevista äänistä tai ihmisjoukoista. Uuden vuoden ilotulistus laukaisi uudestaan porraskammon, joka Honulla oli meille tullessaan. Nyt useamman päivän totuttelun jälkeen rapussa ei onneksi enää mene puolta tuntia joka kerta, kun olemme lähdössä lenkille.
Kaiken kaikkiaan ja kaikesta huolimatta Honu on ollut juuri sellainen koira, jota olen aina toivonut. Tykkää liikkua metsässä (ja jäniksiäkin olisi kiva ajaa), vilkas ja omapäinen, mutta silti myös huomionkipeä sylihauva. Honu on tykästynyt myös veteen mitä kovasti toivoin. Koko kesän se kahlaili vain, mutta loppusyksyllä se yhtäkkiä ui! Riemu oli molemminpuolinen tästä uudesta jutusta. Kesällä Honu matkusti myös veneessä, kanootissa ja jopa surffilaudalla, autoilua se rakastaa edelleen. Kesällä se oppi myös poimimaan marjoja suoraan pensaasta.
Kotona Honu on onneksi yleensä rauhallinen ja hakeutuu joskus jopa omiin oloihinsa. Ruuan se saa joko spriraalinmuotoisesta kupista tai pallosta, jota pitää pyörittää, että ruoka tulee ulos. Varsinkin jälkimmäinen on ollut tosi hyvä aktivointikeino. Tavallisesta kupista ruoka nimittäin hotkaistaan suuhun parissa sekunnissa. Honu ei ole tuhonnut meillä oikeastaan mitään mitä ei olisi saanut, mutta meillä on ollutkin tosi paljon aikaa olla sen kanssa. Myös hoitotoimiin ja pesemiseen tyttö on tottunut kun on jouduttu antamaan sille mm. kesällä silmätippuja ja hoitamaan hiivatulehdusta alapäässä ja tassussa.
Tylsäksi ei elämä Honun kanssa käy ja se on varmasti opettanut meille paljon enemmän puolessa vuodessa kuin me sille. Honun kuvaus ja kuvat Kodinvaihtajien sivuilla kolahti minulle silloin heti ja valinta on osoittautunut oikeaksi. Honu on osa meidän perhettä ja maailman ihanin koira.

11.6.2013 Kuulumisia uudesta kodista:

Moi!Honu

Honun ekat päivät uudessa kodissa ovat sujuneet hyvin. Matka meni mukavasti, tyttö ei ollut siitä moksiskaan (tykkää selvästi olla autossa). Portaiden kulkeminen meille kolmanteen kerrokseen jännitti ekan kerran mutta nameilla, kannustuksella ja kyljestä tukemalla siitä selvittiin noin vartissa. Seuraavalla kerralla portaat meni jo hienosti auttamatta. Matkalla mentiin yhdet portaat jo kokeeksi. Vähän pitää vielä hillitä menoa ettei ryntää tai hypi portaissa mutta muuten porraskammo on ylitetty.
Ensimmäinen yö oli vähän hankala kun tytön piti totutella olemaan yksin omassa huoneessa eikä päässyt meidän huoneeseen. Itki ja rymisteli, joten Johannes oli Honun kanssa osan yöstä ja aamulenkille mentiin jo viiden aikaan. Mitään ei tyttö malttanut syödä keskiviikkona tai eilen, ainoastaan aktivointilelusta tulleet naput maistui. Tänä aamuna oli sitten nälkä ja ruoka kelpasi kun annettiin.
Hihnassa kulkeminen on mennyt suurimmaksi osaksi hyvin. Välillä vähän vetää mutta asettuu kun sanoo ei ja pysähtyy. Hienosti Honu kuuntelee. Kovasti haistelee ja pissailee, olisiko juoksu tulossa pian. Eilen käytiin myös meressä kahlaamassa ja veden läiskyttely etutassuilla näytti olevan Honusta tosi kivaa. Myös pitkospuilla, metsässä, kalliolla ja lenkkipolulla kävelyä on kokeiltu. Varsinkin metsässä tyttö menee tosi nätisti, ei vedä yhtään. Eilen käytiin kolme tunnin lenkkiä ja tyttö oli illalla ihan naatti. Illalla rauhottui aika nätisti kun ensin sai dentalstixin ja sitten olin sen kanssa ”Honun makuuhuoneessa” lukemassa kirjaa. En kiinnittänyt Honuun mitään huomiota ja sitten vain jonkin ajan päästä lähdin sanomatta mitään. Yö meni ihan hyvin. Vähän uikutti välillä, ei muuta. Kolmelta kun kävin vessassa huoneesta ei kuulunut yhtään mitään. Aamulenkille mentiin puoli kuusi. Aiemmin pissasi alleen kun näki taas meidät mutta ei tänä aamuna kun aukaisin vain oven enkä kiinnittänyt tyttöön mitään huomiota heti.
Tänään ajettiin ekaa kertaa bussilla ja metrolla. Kovasti Honua jännitti ja tyttö tärisi kauttaaltaan, mutta oli oikein nätisti ja uskalsi tulla. Itäkeskus oli kanssa jännä paikka kun oli paljon ihmisiä ja ääniä. Pikkuhiljaa totutetaan sitä, että pystyy ottamaan kaupungillekin tytön mukaan.
Tänään Honu oli pakko pestä kun kieriskeli jonkun raadon päällä lenkillä. Nameilla se onnistui vaikka ei ollutkaan erityisen ilahtunut. Myös ensimmäinen punkki piti poistaa tänään vatsasta. Niitä täällä meillä valitettavasti on paljon.
Honusta on hurjan hauska katsella parvekkeemme kaiteen yli ja paljon on myös leikitty ja käskyjä testattu. Vielä hyppii ja näykkii innoissaan, mutta ne onkin ainoat vielä vähän hakusessa olevat jutut. Tänään Honu sai uuden paksumman pannan ja harjailtiin uudella harjalla (karvaa lähtee paljon). Pari kertaa on käyty koirapuistossakin, mutta muita koiria ei olla vielä irrallaan tavattu. Vastaantuleviin koiriiin, pyöriin, rullalautailijoihin jne. ei reagoi juuri mitenkään. Ihan ekaa kertaa haukahti eilen illalla, kun kuuli käytävästä ääniä. On kyllä hiljaisin koira, jonka olen tavannut (ei reagoi edes viereisen sotilassaaren räjäytyksiin mitenkään). Kova on hyppäämään kaiken yli ja hienosti kävelee korokkeillakin. Ehdottomasti mennään kokeilemaan agilityä, tuntuu olevan tytöllä siihen luontaisia lahjoja. Oikein etsii kohteita mihin hypätä ja tänään hyppäsi suuren noin metrin korkuisen betoniesteen yli aivan helposti.
Silmät vähän rähmii vaikka annettiin ne viimeiset tipat silloin keskiviikkona. Varaan Honulle ajan lääkärin (vain varmuudeksi tsekataan, että kaikki on ok) ja sirutukseen alkuviikosta.
Tuossa se mun takana tuhisee ja silmät luppasee lupaavasti. Kohta ruvetaan rauhoittumaan yöpuulle. Honun sänky on sen ”omassa huoneessa” (missä on meillä myös tv ja tietokone).

Aikaisemmankodin kertomaa:

Honu on 10kk (syntynyt 21.7.2012)  ikäinen rokotettu tyttö Turun seudulta. Rotuperimässään tytöllä on saksanpaimenkoiraa, muista roduista ei nykyisellä kodilla ole tietoa. Rotuperimäänsä verrattuna tyttö on pienikokoinen, säkä silmämääräisesti arvioituna n. 55cm.

Honu on erittäin ystävällinen vieraillekin ihmisille, jonka sain kokea käydessäni tutustumassa tyttöön. Ovikelloa soittaessani kuului oven takaa yksi ainoa ilmoitusääni, jonka jälkeen oli täydellisen hiljaista 🙂

Honu2Kun ovi aukesi, vastaani tuli yli-innokas melkein turkistaan kuoriutuva koira. Voitte kuvitella mielessänne yli-innokkuutta sillä, että aloittaessani rapsutuksen kaulalta…… sadasosa sekunnissa huomasin rapsuttavani tyttöä takamuksesta hännän alta 😉 Tätä innokkuutta kesti noin vartin ennenkuin tyttö malttoi hieman rauhoittua.

Yli-innokkaaksi pennuksi Honu osaa keskittyä hienosti käskyihin. Tyttö istui käskyn saatuaan hienosti paikoillaan, kunnes sain vihdoin viimein kaivettua kassistani namipalan. Hetken päästä sain vetää tytön pään pienestä kassista, johon sen pää juuri ja juuri mahtui 😉 Eli tyttö on erittäin perso makupaloille.

Honu tarvitsee kodin, jossa sen aktiivisuus otetaan huomioon. Tytöstä ei ole pelkän sohvan valtaajaksi, vaan se vaatii aktiivista omistajaa joka jaksaa antaa sille tehtäviä.

Honu3Nykyisessä kodissa sen kanssa on leikitty piilotusleikkejä, jolloin tyttö on saanut käyttää nenäänsä. Tyttö hyppii myös helposti aitojen yli.

Aiemmin Honu on yksin kotona ollessaan tuhonnut tavaroita ja lattian muovimattoa, mutta nyt on ollut jo jonkin aikaa tuhoamatta mitään. Tämä uuden kodin on kuitenkin otettava huomioon. Paikan vaihtuessa ongelma voi alkaa uudelleen.

Honu tulee toimeen kaikenikäisten koirien kanssa sukupuolesta huolimatta.

Honulla on ollut kissakirppuja, jota on nyt hoidettu 5 kertaa (Frontline comp 1x kk vuoden ajan) eli jäljellä on vielä 7 hoitokertaa.

Honu4Tytöllä on ollut pienempänä lonkkatulehdus, joka on saatu hoidettua. Silloisissa tarkastuksissa röntgenkuvat paljastivat, että oikea lonkkamalja on suurempi kuin vasen. Lääkäri kuitenkin arvioi, että nuoren koiran ollessa kyseessä lonkkamaljat muokkantuvat samankokoisiksi.

Honu soveltuu mihin asumismuotoon tahansa sekä millaiseen perhemuotoon vain, kunhan muistetaan tytön pentumainen riehakkuus.

Se tarvitsee ohjausta, jotta siitä kasvaa tasapainoinen aikuinen tyttö.

Honu5Ennenkuin täytät kotiselvityslomakkkeen, mieti jaksatko mahdollisesti seuraavat 10-15 vuotta olla sidoksissa aktiiviseen koiraan?

Yhteydenotot Maarittiin.

Ennen yhteydenottoa toiv
omme KOTISELVISTYSLOMAKKEEN täyttämistä.

VARAAJIEN YHTEYSTIEDOT

Tutustuthan myös ADOPTIOSOPIMUKSEEN